Trilogian lopetus

Luonnollisesti, SISÄLTÄÄ JUONIPALJASTUKSIA

Keskustelua Nälkiksen lopusta! Mitä mieltä olit, loppuiko hyvin vai huonosti? Myös syvällisempi pohdinta lopusta tervetullutta.

Mä en oikeen perusta siitä lopusta :-D Se oli ihan liikaa lässytystä ja tapahtumat meni turhan nopeesti. Enkä voi sietää noita x-vuoden päästä -epilogeja, jotenki tulee semmonen olo aina et eiei en halua lukea tätä. Oon sitä mieltä, että kirjan pitäis loppua just siihen mihin ne tapahtumatki loppuu! Harry Pottereissaki teki mieli pamauttaa kirja kiinni, kun otsikkona oli 11 vuoden kuluttua..

Mutta kirjan lukemisen jälkeen tuli kyllä semmonen vähän tyhjä olo (nytkö tää jo loppu?!), mitä mä yleensä pidän hyvän kirjan merkkinä =D

Itse pidin epilogista paljon, tosin oon tällanen romanttisten kaikki päättyi lopulta hyvin- loppujen kannattaja.
Olin siinä loppua lukiessa ihan kyyneleet silmissä ja awwwww-mielellä, mutta piti kyllä lukea monta kertaa se loppu
ennen kuin tajusi että tää todellakin oli tässä, ja tuli tosi haikee olo. :c
Mutta se oikeen loppu ennen epilogia oli mielestäni todella onnistunut myöskin.

Toisaalta, se epilogi ois voinu kyllä olla pidempikin (okei oisin vaan halunnu lukea enemmän Katnissin, Peetan ja lapsien onnellisesta elämästä),
ja jotenki loppu mun mielestä kesken, mut ei kuitenkaan, mut tuntus vaan siltä, okei oon ihan normaali?
Toivottavasti joku tajus tästä ees jotain.

Epilogi olisi voinut ehkä olla vähän pidempi. Sain hirveän awwww-kohtauksen kun luin loppulauseet. Mutta jotenkin tuntui, että se olisi loppunut liian kesken, tai you know? Ehkä oli tarkoitus jättää loppu vähän avonaiseksi, että jokainen voisi itse päätellä loput Peetan ja Katnissin elämästä.

Voi ei, nyt tuli haikea fiilis. Pitäisi varmaankin lukea kaikki kolme kirjaa uudestaan.

Vaikka pidinkin Matkijanärhestä todella paljon, se on mielstäni heikoin Nälkäpeli-kirja loppunsa takia. Siis en voi antaa Primin kuolemaa anteeksi. Toivon, että Gale tai Peeta olisi kuollut Primin sijasta.

'You love me. Real or not real ?' 'Real'. Parempaa lopetusta ei vois oinu olla. Vaikka siitä on aika kauan kun luin Matkijanärhen, muistan sen että kaiken itkemisen jälkeen hymyilin kumminkin, loppu oli sulonen. Epilogi oli niin ihana myös.

^ Mulla aika sama, mä rakastan sitä loppua ja epilogia. <3 Luin sen ties miten monta kertaa siitä seuraavina päivinä, kun sain koko kirjan luettua. Koko kirjan aikanahan tuli itkettyä aivan liikaa ja taisin siinä lopussakin sitten vielä itkeä, sillä kertaa ihan vaan sen takia, että se oli niin ihana... <3 :DD

Gale oli alussa suuri suosikki ja mie niin toivoin, että siitä ja Katnissista olis tullut pari. Toivoin, että Peeta bongais matkalla itselleen jonkun muun, mutta toisin kävi ja täytyy myöntää, että alussa olin suuresti pettynyt loppuun vaikka tavallaan rakastinkin sitä, että tarina loppui "onnellisesti". Myöhemmin vasta annoin Peetalle luvan vallata sydämeni, mutta Gale on edelleen edellä. Ja Finnick <3

Mun mielestä kirjan olis pitänyt loppua ilman epilogia.
Loppu olisi ollut jollain tavalla salamyhkäinen ja tulevaisuus olisi ollut enemmän lukijan itsensä ajateltavana. Lopussahan kuitenkin saadaan selville, ettei Katniss oikeastaan ole täysin onnellinen, vaan elää koko loppu elämänsä nälkäpelin aikaisia tapahtumia.
Kuitenkin pidän lopusta sen ansiosta, että Peeta ja Katniss löytävät toisensa. Katnissilla ei ole niin väliä, kunhan Peetalle käy hyvin niin kaikki on hyvin